BYE AUSTRALIA

thumb_P1140347_1024-2
thumb_P1140348_1024-2

Voi itku, kävi nimittäin niin, että tulin kipeäksi viimeisinä päivinäni Australiassa. Viime postauksessa kirjoitin Kings Park:n kävelyreitistä, jonka halusin käydä tekemässä. Se jäi kuitenkin sairastelun myötä kokematta, ja vikat päivät tuli vietettyä lähinnä neljän seinän sisällä, mutta onneksi rakkaiden ihmisten ympäröimänä. Tuli tuijotettua leffoja ja popsittua särkylääkkeitä varmaan koko vuoden edestä. Ajoitus sairastelulle on tuskin koskaan oikea, mutta oon iloinen, että nyt täällä lentokentällä istuessa olo alkaa olla voiton puolella. Kävin tax freessä suihkuttamassa Gucci Flora -tuoksua, sillä se on ostoslistalla vielä kahden vuoden haaveilun jälkeenkin. Koskaan ei vaan tunnu olevan rahaa ns. turhiin luksuksiin.

Sain muuten karsittua aika paljon tavaraa: heitin roskiin, annoin kavereille ja lahjoitin hyväntekeväisyyteen tavarat, jotka eivät ole maailmaympärimatkan arvoisia. Ruumaan menevä laukku painoi 13,9kg, eli aika lailla tasan saman verran mitä se tänne tullessa painoi. Muutama kyynel tuli tirautettua hyvästejä sanoessa. Mun lento on reilu tunnin myöhässä, joten nyt mulla on aikaa täällä kentällä vähän turhankin paljon. Tykkään tulla kentälle hyvissä ajoin, sillä menneisyydessä on sattunut vaikka minkälaisia kommelluksia. Kerran veljen reppu, jonka sisällä oli mm. passi ja kaikki rahat, jäi bussiin, ja sitä bussia sitten jahdattiin taksin kanssa, että päästäisiin lomareissulle.

Tiedättekö ne Facebook päivitykset, joita ihmiset kirjoittavat lentokentillä jonkin paikan taakseen jättäessään? Olin jo itsekin aikeissa kirjoittaa jotain tunteellista, mutta tuntuu, että mulla on nyt niin monta tunnetta päällekkäin, että päätin jättää väliin. Mennään siis tällä kertaa tällaisella ajatuksen virtaa -blogipostauksella.

Jaaha, pääsinkin juuri osallistumaan monen kymmenen minuutin pituiseen kyselyyn liittyen Australian reissuuni, joten siinä pääsi kivasti muistelemaan kaikki käymäni paikat läpi. 21 kaupunkia ja noin $15 000 käytettyä dollaria, huh. Ihan vararikossa ei kuitenkaan vielä olla, ja kiitos siitä kuuluu Working Holiday -viisumille. Miten muuten olisinkaan voinut viettää täällä näin pitkän ajan? Nyt siis vielä Bali, ja sitten takaisin todellisuuteen.

Do you know those emotional airport Facebook posts that people write when they leave a place behind? I was planning to write something myself, but it seems like I have so many emotions and thoughts going through my head that I can’t quite put it into words. So instead I decided to write all sort of random thoughts I had in my head:

– I was sick the last days I had to spend in Australia, and it was kind of a shame. I didn’t get to do the Kings Park elevated walk -thing, but instead I ate too many painkillers and watched a bunch of movies with lovely people. And, thanks to quite proper resting, I’m starting to feel a little better already. I’d hate to be ill in Bali!

– I got rid of a lot of stuff before I left. Some I put to the bin, some I gave to my friends and some I donated to charity. So now my checked package weighed only 13.9 kg, which is about the same as it weighed when I came here. Note: when I left from Cairns to Perth it was 19 kilos…which is a lot to carry when you have another 10 kilos in your carry on bag as well.. that’s like half of my weight!

– I got to attend a loooong survey about my trip in Australia just now here at the airport. It was a good way to review the past 8,5 months. 21 towns and approximately $15 000 dollars spent, phew. That is a lot, but thanks Working Holiday Visa, it was possible. So now just Bali to go, and then it’s time to go back to reality.

Photos: Kit Kelsey
Edit: me

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *