Travel

Italiahypetys jatkukoon, ja nyt olisi luvassa Capri! Kyseessä on pieni saari Amalfin rannikon edustalla. Capri jäi mieleen koko matkan kohokohtana, sillä siinä oli jotain todella ihanaa.

Laivamatka Sorrentosta Caprille kestää noin 20 minuuttia, ja kustantaa noin 35 euroa per nenä. Liput kahdelle maksoivat siis seitsemänkymppiä, ja siinä kohtaa alkoi vähän puistattaa. Totesin kuitenkin pian, että matka Caprille oli ehdottomasti rahan arvoinen, ja tuolla olisin viihtynyt pidempäänkin! Otimme siis Sorrentosta jonkinlaisen laiva/lauttakyydin puolen päivän aikoihin, ja paluulaiva lähti hieman ennen kuutta – aivan upean auringonlaskun aikaan. Meillä oli siis viitisen tuntia aikaa saarella, mutta kyllä sinne olisi yöksikin voinut jäädä. Tässä postauksessa on luvassa läjäpäin kuvia, sekä omia kokemuksiani siitä, mitä Caprilla kannattaa syödä, juoda ja nähdä – ja kuinka varustautua.  Auringonlasku paluumatkalla Caprin saari on tavallaan kuin vuori meren keskellä, joten kaikki on rakennettu rinteeseen. Jylhät kalliot reunustavat saarta, ja niinpä näkymät ovatkin aivan upeat. Meri on kirkkaan sininen, rakennukset vaaleita ja sitruunapuita kasvaa joka paikassa.

Korkokengissä ei missään tapauksessa kannata lähteä liikkeelle, sillä jokainen katu on joko ylä- tai alamäkeen. Lenkkarit tai muut tukevat kengät ovat siis välttämättömät. Caprin matka toimi siis sekä huivna että hyötyä, nimittän päivän aikana tuli harrastettua kiipeämistä koko vuoden edestä.

Caprin kadut olivat pieniä, mutkikkaita ja mielettömän söpöjä. Autoja oli  vähän, ja paljon näkyi kolmipyöräisiä mopoja. Ajopelit olivat minikokoisia aina paloautoja myöten! Saarella tuntui siltä, kun aika olisi pysähtynyt. Kaduilla vaellessa tunsin todella olevani nyt ja tässä, eikä mistään kiireestä ja stressistä ollut tietoakaan. Oletteko koskaan nähneet näin sympaattista paloautoa? Ja entä tuo söpöliini vahtikoira!

Capri on julkkisten ja taiteilijoiden suosiossa, ja sen kyllä huomasi myös paikan päällä. Eräänkin ravintolan edessä oli suuri kuvaseinä, joka oli täynnä eri julkkisten kuvia, jotka olivat käyneet ravintolassa. Luksusmuotiliikkeitä oli vaikka millä mitalla, mutta ne olivat kaikki suljettu – ilmeisesti liikkeet avautuvat vasta sesongin alettua kunnolla, eli huhti-toukokuussa. Me kun olimme liikenteessä maaliskuun puolivälin paikkeilla, saimme katsella “opening soon” kylttejä itse tuotteiden sijaan. Sehän ei tietenkään haitannut, sillä enhän minä noihin kauppoihin uskalla edes jalallani astua. Ehkä sitten kymmenen palkankorotuksen jälkeen.

Ravintolat Caprilla

Ruoka oli Caprilla melko kallista. Istahdimme yhteen ravintolaan nimeltä Da Alberto, ja menua tutkiessamme huomasimme gelaton maksavan seitsemän euroa. Kassalla hinta oli kuitenkin vain kolme viisikymmentä, joten tilasimme jäätelömme siitä. Istuimme kuitenkin pöytään, joten saimme kuin saimmekin pulittaa jätskistä tuplahinnan. Myös tarjoilija oli todella töykeä, joten tätä paikkaa en välttämättä suosittelisi, vaikka gelato hyvää olikin.

Lounaaksi tilasimme pizzat Bar Funicolaressa, josta oli kaiken lisäksi myös hyvät näkymät. Proscuittopizza kustansi vajaan kympin, joka oli mielestäni ihan reilu hinta, varsinkin kuin itse pizza, palvelu ja näkymät olivat kohdillaan.

Ostimme myös jostakin kojusta paikallista sitruunaslush -juomaa, joka oli aika hapanta, mutta todella virkistävä kuuman päivän päätteeksi. Limoncelloa oli tarjolla myös joka nurkassa, mutta koska se ei kuulu omin suosikkeihini, jäi se tällä kertaa välistä.Keskusaukio Piazzetta Seitsemän euron jätskipaikka Da Alberto Bar Funicolaren ruokailunäkymät olivat 6/5.

Elimme suurimman osan ajasta siinä harhaluulossa, ettemme pystyisi näkemään oikein mitään koko saarella. Pienen tutkiskelun jälkeen kuitenkin älysimme, että saarella pääsee kävelemään lähes joka paikkaan. Tässä vaiheessa aikaa ei kuitenkaan ollut paljon, joten missasimme aika monet pikku nähtävyydet. Siitä huolimatta olin todella tyytyväinen päiväretkeemme, sillä oli ihana vain kävellä ympäriinsä ilman sen kummempaa agendaa.

Jotta aikaa olisi tarpeeksi ja reissussa voisi silti ottaa iisisti, suosittelisin viettämään Caprilla ainakin yhden yön. Tällöin olisi aikaa myös pieneen veneretkeen, jonka olisin todella halunnut tehdä. Tykkäsin Caprista kuitenkin niin paljon, että sinne on ehdottomasti päästävä takaisin! Jos luksusmuotishoppailu ei niin kiinnosta, maaliskuu on ihan hyvä aika matkustaa tänne, sillä ilmat olivat kuitenkin otolliset. Voin kuvitella, että polttavan kuumassa helteessä ylämäkeen tallustaminen ei välttämättä kuulu jokaisen maailmanmatkaajan unelma-agendaan, mutta kohtuullisessa lämmössä siitä voi nauttiakin. Jos kuitenkin toivoo enemmän palveluja, kannattaa Caprille lähteä sesongin aikana ja varata iso juomapullo mukaan.

Vaikka en Rooman matkaa varten tehnyt kovin kattavaa tutkimusta siitä, mitä kaupungilla on tarjota, onneksi törmäsin suositukseen Villa Borghesesta. Kuten aikaisemmin jo mainitsin, minusta tuntuu, että tämä puisto on yksi Rooman salaisista helmistä. Puisto on suuri, ja sijaitsee kukkulan päällä.

Puistosta avautuu upeat näkymät kaupungin ylle, ja voit tiirailla täältä niin Vatikaania kuin Piazza Veneziaakin. Puistossa oli paljon katuartisteja, koiranulkoiluttajia ja jätskikioskeja.

Suosittelen ehdottomasti pyörähtämään täällä, sillä rankan kaupunkilomailun lomassa on hyvä päästä hengähtämään puiston rauhaan.

Itse yhdistimme Villa Borghesen Vatikaanivisiittiin. Kuten kaikki Roomassa, myös vatikaani oli Villa Borghesesta vain noin 20 minuutin kävelymatkan päässä (ks kartta sijainnista postauksen lopusta). Tykkään kävellä matkoilla mahdollisimman paljon, sillä silloin kohteeseen tutustuu kaikista helpoiten ja pääsee näkemään paljon sellaista, joka vaikka metrolla kulkiessa jäisi näkemättä.

Kuten sanottu, puistosta löytyi paljon kaiken laista – myös eräs herrasmies, joka pysäytti meidät ja halusi antaa jotakin sälää – kuten esimerkiksi elefanttiminiatyyrit ja koruja. Kaikki tämähän oli ilmaista, kunnes kuitenkin pyydettiin muutama lantti korvaukseksi. Arvasin tämän toki jo siinä vaiheessa kun jäimme hänen kanssaan juttelemaan, mutta meinasi mennä siinä kohtaa tunteisiin, kun viisi euroa ei olisi riittänyt. Kohtaamisesta jäi kuitenkin lopulta hyvä mieli, ja rannekoru on mulla edelleen.

Oletko itse käynyt Villa Borghesessa Rooman matkallasi? Jos suunnittelet reissua, laita se ihmeessä to do -listalle ja katso myös muut Rooman matkavinkit tästä.

Rooma – siellä mietin, että mitä hittoa mä täällä Lontoossa teen?! Ainakin lomakohteena Rooma ainoastaan ihastutti, ja tässä postauksessa ajattelin jakaa joitakin käytännön vinkkejä viikonloppulomaan Roomassa.

Rooman sää lokakuussa ja paras matkustusaika

Olen kuullut, että Rooma on todella ruuhkainen kesäaikaan. Tämä vuosi on tosiaan ollut kelien puolesta aivan uskomaton, joten ainakin tänä vuonna lokakuun alkupuoli osoittautui oivalliseksi ajankohdaksi. Uskoisin, että täällä ei koskaan ole ihan kuollutta, sillä nytkin nähtävyyksillä riitti jonoa. Ihmismäärä oli kuitenkin siedettävä, etenkin siihen verrattuna, mihin olen nyt Lontoossa asuessani tottunut. Myös ilmat olivat todella hyvät! Ensimmäisenä päivänä tihutti hieman vettä, mutta lämmin oli silti. Muuten saimme nauttia 24-26 asteen lämmöstä ja täysauringosta. T-paita ja shortsit riittivät varustukseksi, ja laukussa kulki ohut neule kaiken varalta. Rooman sää lokakuussa oli siis erittäin hyvä.

Nähtävyydet

Rooman nähtävyydet ovat ihan omaa luokkaansa. Erityisesti, jos kaupungin historiaa tuntee ollenkaan, nousee nähtävyyksien arvostus ihan silmissä. Pakollisia nähtävyyksiä ovat ainakin:

1. Colosseum
2. Forum Romanum
3. Piazza Venezia, Fontana di Trevi ja muut keskustan alueen aukiot
4. Vatikaani
5. Villa Borghese (puisto)
6. Trastevere (kaupunginosa)

Colosseum oli mun ehdoton suosikki Rooman nähtävyyksistä. Varattiin opastettu kierros, jolloin pääsimme myös jonon ohi pytingin sisälle. Opas kertoi meille kiinnostavia yksityiskohtia Colosseumin eri vaiheista, käyttötarkoituksesta sekä rakennusmateriaaleista. En ollut ennen ollut millään opastetulla kierroksella, mutta täytyy sanoa, että sain käynnistä enemmän irti oppaan avulla – muuten olisin varmaan vain kävellyt läpi. Lue erillinen Colosseum -postaus tästä.

Colosseum-kierroksen päätteeksi saimme myös ilmaisen sisäänpääsyn Forum Romanumille. Forum Romanumin ympäri voi kävellä, mutta jos raunioiden keskelle haluaa itse päästä tallustelemaan, tulee ostaa pääsylippu. Tänne emme ottaneet opastettua kierrosta, joten arvatakin saattaa, että kävelimme vain raunioiden keskellä tietämättä sen kummemmin mistä on kyse. Tästä huolimatta tykkäsin Forum Romanumista todella kovasti!

Keskustan monet aukiot – ja näitähän riittää! Piazza Venezia, Fontana di Trevi (kolmas kuva) Piazza di Spagna, Piazza Navona, Panthenon ja niin edespäin ovat kaikki lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan

Kaikessa rehellisyydessä en osaa sanoa, onko Vatikaani oikeasti käymisen arvoinen. Omasta mielestäni se jäi ehkä pieneksi pettymykseksi, vaikka Sikstuksen kappeli upea olikin. Emme tosin käyneet Pietarin kirkossa, joka olisi ehkä kuitenkin kannattanut katsastaa. Vatikaanin voisi siis omasta puolestani jopa jättää pois pakollisten listalta, mutta annetaan nyt olla muodon vuoksi. Kannattaa ehdottomasti varata liput etukäteen netistä, jolloin voit ohittaa jonon. Se oli nimittäin melkoinen myös näin lokakuussa.

Villa Borghese on puisto, josta on upeat näkymät kaupungin yli (ensimmäinen kuva). Musta tuntuu, että tämä on vähän semmoinen hidden gem, sillä löysin tämän ihan sattumalta jostakin blogista. Puiston tarjoama rauha oli mukavaa vaihtelua ihmisten vilinään ja kaupungin hälinään. Lue postaukseni Villa Borghese -puistosta.

Voi Trastevere minkä teit! Tähän söpöön kaupunginosaan ihastuin todella kovasti. Oransseja rakennuksia ja köynnöskasveja kaikkialla – ihanista ravintoloista puhumattakaan. Tällä kannattaa ehdottomasti käydä!

Hintataso ja ravintolat

Yllätyin siitä, kuinka edullinen kaupunki Rooma on! Pizza- ja pasta-annokset maksavat noin 10 euroa, ja ovat poikkeuksetta hyviä. Myös palvelu on hyvää. Yksi asia kannattaa Roomassa muistaa: mitä vaatimattomampi ulkonäkö, sen parempaa ruokaa! Omat suosikkiravintolani olivat Da Enzo, Ce Stamo A Pensa,  404 Name Not Found ja Tempio di Mecenate.

Liikkuminen

Rooma on oikeastaan todella pieni kaupunki. Kannattaa ottaa loma liikunnan kannalta, sillä näet kaikki Rooman nähtävyydet kävellen. Suunnittele kuitenkin hiukan etukäteen, missä paikoissa käyt minäkin päivänä. Metroihin, busseihin ja takseihin ei mielestäni kannata tuhlata rahaa. Puistossa voi ottaa pikku nokoset ja jätskikioskilla lepuuttaa jalkoja aina tarpeen tullen. Joka päivä tuli käveltyä suunnilleen 30 000 askelta, joten uni tuli kyllä hyvin. Reissun taktiikkana oli aikaisin sänkyyn ja aikaisin ylös, näin jaksoi oikein hyvin!

Lentokentältä Roomaan kestää SIT-bussilla noin 30-45 minuuttia liikenteestä riippuen. Lipun voi ostaa etukäteen tai kuskilta käteisellä. Edestakainen matka kustantaa 9 euroa, joten mielestäni tämä on todella edullinen lentokenttäkuljetus!

Hotellit ja majoittuminen

Tämä opittiin kantapään kautta – majoitus kannattaa varata ajoissa. Kivoja ja edullisia hotelleja oli todella vähän tarjolla, ja niinpä päädyttiin itse majoittumaan hostellissa. Budjettimatkailijalle tämä onkin oivallinen majoitusvaihtoehto hotellin sijaan. Minulle suositeltiin esimerkiksi Piazza di Spagna Suites -hotellia, joka on ilmeisesti erinomainen!

Shoppailu

Oltiin matkalla pelkillä käsimatkatavaroilla, joten tilaa ostoksille ei juuri ollut. Rooma on kuitenkin shoppailijan paratiisi, sillä italialaisethan ovat tunnetusti tyylikkäitä. Roomassa on paljon ainakin meille suomalaisille uusia putiikkeja, joissa kannattaa ehdottomasti käydä pyörimässä. Itse olisin voinut tyhjentää vaikka koko Blue Sand -vaateliikkeen ja WYCON:n kosmetiikkahyllyt.