Kuinka löytää uusi intohimoprojekti? Kysymys ilman selkeää vastausta

P1270343

Niin se vuosi on taas vierähtänyt, ja vaikka toisaalta se tuntuu menneen hujauksessa, tarkemmin ajateltuna on vuoteen mahtunut kaiken laista.

Tähän postaukseen ajattelin koota joitakin vuoden kohokohtia, sekä pohtia lopussa sitä, miltä tuntuu, kun ei oikein tiedä, mitä tekisi seuraavaksi.

  1. Vuosi vaihtui uuteen Englannissa vierailulla ollessa. Suurin osa tästä ajasta vietettiin maaseudulla, mutta käytiin myös Lontoossa.
  2. Käytiin kavereiden kanssa laivaristeilyllä, jotka eivät edelleenkään ole mun juttu – mutta hauskaa oli silti! Myös muita hauskoja juhlia ja illanistujaisia mahtui kevääseen – ja vappu!
  3. Leikkasin pitkät hiukset lyhyiksi ja koko identiteetti meni uusiksi – samoin tein myös muutama viikko takaperin, ja nyt hiukset ylettyvätkin hädin tuskin olkapäille.
  4. Rehkin kouluhommia ihan hulluna, ja lukuvuodelta tulikin 89 noppaa täyteen – enää ei puutu kuin gradu ja yhden tilastotieteen kurssin kokeen läpäisy…
  5. Kesäkuun puolivälissä muutin Lontooseen, ja aloitin työharjoittelun pienessä startupissa – pääsin käymään myös Belgradissa työn tiimoilta.
  6. Kesä oli kuuma, ja vapaa-aika kului paljolti eri puistoissa hengaillen ja uutta kotikaupunkia tutkaillen. Myös pari viikonloppureissua Englannissa tuli tehtyä.
  7. Lokakuussa tehtiin pidennetty viikonloppureissu Geneveen, ja toinen Roomaan.
  8. Aloitin uudessa työpaikassa, tälläkertaa ihan vakituisessa työssä.
  9. Muutettiin pois seitsemän hengen asunnosta (luojan kiitos), ja nyt meillä on vihdoin kiva kaksio ihan vaan kahden kesken.
  10. Vietin joulun Suomessa kavereiden ja perheen ympäröimänä – kymmenen päivää kului ihan huomaamatta. Uusivuosi vietettiin rauhaisissa tunnelmissa Lontoon kodissa, mutta käytiin sentään keskustassa katsomassa ilotulituksia.

Olen pohtinut jonkin verran onnellisuutta ja sitä, kuinka omia saavutuksia pitäisi osata arvostaa enemmän. Tämän vuoden alussa osallistuin seminaariin, jossa tehtiin unelmakartta. Päätettiin tavoite ja hahmoitettiin keinot ja virstanpylväät, joiden avulla tavoite saavutetaan. No, arvatkaapa mikä mun tavoite oli? Asua ja löytää työ Lontoosta. Tämähän on jo toteutunut aikoja sitten, mutta jostain syystä tätä itselleni suurehkoakin tavoitetta on vaikea arvostaa – se on muuttunut täysin itsestäänselvyydeksi.

Me ihmiset olemme taipuvaisia siihen, että tavoittelemme aina parempaa, ja tämä pitää paikkaansa myös omalla kohdallani. Gretchen Rubinin Onnellisuusprojekti -kirjassa todetaan, että usein onnellisuutta tuottaa enemmän jonkin asian tavoitteleminen kuin itse sen saavuttaminen. Tässä saattaakin piileä tämänhetkinen ongelmani: koen, ettei minulla ole tällä hetkellä mitään kummempaa tavoitetta tai määränpäätä.

Elän tavallista arkea: töihin, salille, ruoanlaittoa, nukkumaan, ja niin edespäin. Miten arjen keskellä voisi löytää intohimon tai tavoitteen, josta saisi lisäenergiaa ja motivaatiota?

Aikaisemmin olen puuhastellut esimerkiksi virkkaamisen, bullet journalin ja videoiden parissa, ja tietysti tämä blogi on myös eräänlainen projekti – nyt vain tarvitsisin jotain uutta potkua.

Onko sulla joku oma projekti työn alla? Olisi kiva kuulla, minkälainen, ja kuinka päädyit aloittamaan juuri sen projektin? Vai onko siellä muilla samoja tuntemuksia?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *