LIFE THROUGH PHONE

jouluavojajamuitaa

Käytiin tänään Erikan kanssa syömässä ja shoppailemassa, tältä näytti mun annos. Huippuhyvää, eikä hintakaan ollut pahimmasta päästä: 9,70€. Kyseinen ravintola löytyy Forumin yläkerrasta (nimeä en valitettavasti muista). // Ostin mm. kivan sormuksen ja ihanan koritstyynyn, molemmat H&M:stä // Iina tuli käymään Helsingissä, oli ihanaa nähdä piitkästä aikaa! // Stockan jouluvaloja Keskuskadulla <3
ruokaajaselfietä

Saliselfie // Toisessa Keksissä, salolaisessa ihanassa kahvilassa, rentoutumassa // Töistä kotiin // Pidettiin maanantaina pientä peli- ja joulutorttuiltaa, ja mä voitin! Jos mietitte hyvää syytä opiskella vaikka historiaa, niin voin kertoa, että niistä pänttäämistunnesita oli kerrankin hyötyä!
Heipparallaa! Tykkään itsekin lukea tällaisia sekalaisia postauksia muiden blogeista, joten päätin itsekin toteuttaa vastaavan. Oikeastaan mun pitäisi jo olla nukkumassa, mutta ajattelin kuitenkin tulla pikaisesti päivittämään kuulumisia. Meidän kylppärin lavuaari on muuten ihan tukossa… Oon koittanut avata niitä putkia pari kertaa ja tonkia sieltä jotain ulos, mutta se ei ole hirveästi auttanut. Varmaan pitäisi jotain Mr. Muscelia ostaa, että saisi röörit puhtaiksi. Joskus on kyllä sellainen olo, että tänne tyttösoluun kaivattaisiin joku mies hoitamaan kaikki likaiset työt, yöks!

BUDAPEST PHOTO DIARY #3

IMG_0420
“Just casually holding my cloud” . Ostettiin Margit-saarelta ihan hervottoman kokoinen hattara puoliksi.
IMG_0371
Samaisella saarella oli tällainen ihana suikulähde, joka suihkutti vettä kuuluisien sinfonioiden tahtiin (siis Mozart yms.). Tuntui siltä, että tuossa olisi voinut istua vaikka koko päivän katselemassa ja kuuntelemassa.
IMG_0514
Budapestin kauppahalli oli täynnä herkullisia hedelmiä, vihanneksia, makkaroita, herkkuja…
IMG_0636
IMG_0733

IMG_0653
Nämä kuvat on otettu Budapestin jokirannasta. Varmaan on sanomattakin selvää, että tuolla oli ihan upeaa.
IMG_0553

Perinneruokia maistelemassa. Etualalla “Pörkölt” ja mulla Gulassi. 
Tässä taas kuvia muutaman viikon takaa Budapestistä..vitsit kun pääsisin tonne takaisin! Oon hirveen masentunut näiden ilmojen takia, mutta onneksi viihdyn uudessa työpaikassani todella hyvin. Oikeastaan en ole muuta tehnytkään kuin ollut töissä ja katsellut Orphan Blackia, joka on ihan älyttömän hyvä ja jännittävä sarja! Suosittelen kaikille, jotka kaipaavat jotain uutta viihdettä tylsiin iltoihin. On tämä blogikin jäänyt vähän taka-alalle, mutta en todellakaan aio luovuttaa tämän kanssa. Kyllä mulla on postausideoita vaikka kuinka, kun vaan kerkiäisi toteuttamaan ne kaikki…

BE YOUR OWN MOTIVATION

Omaa kehitystä on vaikea havaita, ja siksipä välillä on ihan hyvä ottaa itsestään kehityskuvia. Tässä postauksessa nähdään hiukan mun omaa kehitystä kuvien muodossa. Oon aika laiska ottamaan näitä kuvia kun yleensä oma kuva näyttää kamerassa niin rumalta verrattuna siihen miltä se peilistä näyttää, hah. Nää kaikki kuvat on ihan muokkaamattomia, että niitä pystyisi vertailemaan mahdollisimman helposti. Joissain teitty valotus vääristää, mutta mulla on salilla vakkarivessa kuvien ottamista varten, niin valaistus on suurimmassa osassa sama. Kuvista sitten huomaakin, että ei sitä rautaa ole ihan turhaan taottu, kai. Pitkä matka on kuitenkin siihen unelmavartaloon vielä…

Budapestistä palattuani mun maailmankirjat ovat menneet ihan sekaisin. Aloitin työt uudessa pizzapaikassa, Splizzeriassa, josta kerron kyllä myöhemmin lisää. Oon syönyt mitä sattuu. Oon lintsannut koulusta kun en  vain ole jaksanut mennä. Ja en ole treenaillut. Varsinainen oravanpyörä. Salikorttikin on tainnut mennä umpeen, mutta nyt lähden treenaamaan olkapäitä pitkästä aikaa. Ensin ajattelin treenaavani jalkoja, mutta yöllä iski ihan jäätävä suonenveto, niin vasen pohje on vieläkin ihan rikki. Onneksi Zeropointit auttaa 🙂

haban kehitys
ojentaja kehitys

BUDAPEST PHOTO DIARY #2

Ihan kuten ensimmäisenä päivänä ennustin, seuraavina päivinä kuvia tuli otettua huomattavasti laiskemmin. Tämä oli toisaalta myös hyvä asia, sillä kameran muistikortti tuntui täyttyvän vähän liiankin nopeasti.
IMG_9932
Käytiin isoimmassa kauppakeskuksessa, West Endissä, missä olen koskaan ollut. Kauppoja oli ihan älyttömästi ja ihmisiä kuin muurahaisia. Tottakai ostosten määrä sitten korreloi tämän kanssa… Käytiin myös toisella jättimäisellä ostarilla, jonka nimi oli Arena Plaza.
IMG_9896
Budan puolelta löytyy tällaisia jääkauden jälkeen muodostuneita luolia. Käytiin yhdessä kurkkaamassa, ja reissu oli erittäin mielenkiintoinen. Nähtiin absoluuttinen pimeys, mielenkiintoisia muodostumia ja jopa simpukoiden ja hämähäkkien miljoonia vuosia vanhoja fossiileita!
IMG_0299
IMG_0099
IMG_0021
IMG_0163
 Käytiin myös Budan linnassa, joka oli todella iso ja josta avautui upeat maisemat Pestin puoleiseen kaupunkiin. Tietysti jo linna itsessään oli mahtava näky. Nämä kaikki yläolevat kuvat on otettu sieltä.
Teen vielä kaksi, maksimissaan kolme Budapest -aiheista postausta, koittakaahan kestää. Suosittelen Budapestia matkakohteeena ihan ehdottomasti, ja jos joku sinne nyt halajaa lähteä, niin ehkä näistä mun postauksista saa jotain pientä matkavinkkiä.

OPISKELIJARISTEILY

Reissua reissun perään… Varattiin jo kauan sitten liput loppuunmyydylle, kuuluisalle opiskelijaristeily Kaljaasille. Teemana oli elokuva, joten pitkän miettimisen jälkeen päätimme tyttöjen kanssa pukeutua Great Gatsby -tyylisiin 20-luvun flapper-asuihin. Olimme kaikki oikein tyytvyäisiä lookkiimme, ja vaikka laiva keinuikin kovasti, viihdyimme silti laivalla ihan hyvin.
Seuraavana päivänä pääsimme käymään myös Tukholmassa, jossa oli totta kai pakko käydä vasta-avatussa Victoria’s Secretissä ja Hollisterissa. Kotiutin sieltä muutaman asian, mutta tällä kertaa shoppailu ei lähtenyt pahemmin käsistä kellään. Mun kamera on nyt muuten rikki, joten kuvasaldot ovat siksi erittäin rajalliset, eikä kukaan muukaan mitään kuvia kerennyt napsia. Veronpalautuksia odotellessa, että saan ostettua itselleni uuden kameran…
IMG_9403
IMG_9395

BUDAPEST PHOTO DIARY #1

Mulla on takanani elämäni yksi tähän asti parhaimmista viikoista. Vietettiin se ystäväni Riikan kanssa Budapestissä. En muista koska olisin oikeasti nauranut niin paljon – ja vielä koko ajan. Kaupunki on ihan älyttömän kaunis ja siellä riittää tekemistä ja nähtävää mielin määrin. Myös matkaseura oli ihan paras mahdollinen: voitteko uskoa, että meillä ei mennyt yhtään kertaa hermot toisiimme? Syynä tähän on varmaan se, että meillä oli aika samanlaiset mielenkiinnonkohteet. Ollaan molemmat sellaisia, että halutaan tehdä paljon kaikkea, mutta ottaa välillä myös rennosti. Hitsauduttiin ihan kunnolla yhteen tuolla reissussa, ja loppulomasta lopetettiin jo toistemme lauseita. 😀 Eli jos haluatte todella lähentyä jonkun kanssa, niin suosittelen ehdottomasti lähtemään yhdessä reissuun. Tässä nyt muutama kuva ensimmäisestä matkapäivästä, jolloin käveltiin lähinnä vaan ympäriinsä.
IMG_9832
IMG_9791
IMG_9640
St. Stephanin Basilikan tornista oli upeat näkymät kaupunkiin. Lippu ylös maksoi päälle euron, ja tuolla käyminen oli ehdottomasti yksi matkan parhaista kokemuksista.
fIMG_9569
IMG_9732
Huomattiin, että meillä on ihan saman väriset silmät. Yhteisiä selfitä katsoessa asia alkoi jopa häiritsemään 😀
IMG_9746
IMG_9854
Tästä sporttibaarista muodostui meidän kantapaikka, ja käytiinkin siellä useampana iltana “iltapalalla”.

Palailen näiden kuvien kanssa taas ensi viikolla, huomenna olisi lähtö risteilylle ja Tukholmaan, koitan saada jotain postausta kasaan siitäkin! :*

A BUSY WEEKEND IS THE BEST KIND OF A WEEKEND

Kokeet on ohi. Stressi on poissa. Velvollisuuksista ei tietoakaan. Viikonloppu on täällä – ja myös syysloma! Tänään on ihan uskomattoman kaunis ilma, ja tässä bussin ikkunassa ulos katsellessani en voi olla hymyilemättä. Kirkkkaan siniset järvet kauniiden syksyn värien sävyttämänä. Ja järvissä ui joutsenia. Niin kaunista! Tätä luonnon kauneutta pitäisi varmaan osata arvostaa vähän enemmän ja siitä pitäisi myös päästä nauttimaan useammin. 
Tätä viikonloppua olen odottanut kuin kuuta nousevaa, koska mulla on niin paljon kivaa tiedossa. Koulumotivaatio on ollut aika nollissa, joten toivotaan, että sekin kasvaisi lomallessa hiukan (niin varmaan). Tajusin myös, että alan pikkuhiljaa olla opintojeni puolessa välissä, kunhan kaikki suunnitelmani vain toteutuu. Enää kolme jaksoa opiskelua Haaga-Heliassa, vaihto, toinen työharjoittelu ja thesis tekemättä. Eli oikeastaan aika paljon, mutta eiköhän siitä selvitä!
Tällä postauksella ei nyt ole mitään sen syvällisempää pointtia, mutta halusin tulla vain kertomaan tästä mun mahtavasta fiiliksestä! Hauskaa ja energistä viikonloppua kaikille!
_MG_3237
Tässä olis muuten aika magee kämppä! 😀

LOVE VALO

_MG_3578
_MG_3534
Oltiin tänään pyörimässä Janinan ja Riikan kanssa Lintsin valokarnevaaleilla. Käytiin vanhassa vuoristoradassa, ja ei vitsit se on kyllä joka kerta niin hyvä ja ihana! Napsttiin myös hirmuinen määrä kuvia, mutta julkaisen nyt vaan ihan pari. Lintsillä oli jotenkin ihanan jouluinen tunnelma, kun oli niin paljon valoja joka paikassa <3 Mutta kylmä siellä oli. Niin kylmä, että laitan kyllä huomenna UGG:it jalkaan! Hyvä kun pystyin kävelemään kotiin kun varpaat oli niin kohmeessa…
_MG_3569

Oon muuten jostain syystä ihan rakastunut tähän ChillStep -soittolistaan Spotifyssä. Niin hyvää taustamusiikkia, joka sopii mun mielestä hirveän hyvin tähän kylmään, syksyiseen keliin. Oon muutenkin innostunut kuuntelemaan noita Spotifyn valmiita listoja, sieltä löytyy jokaiseen mielentilaan ja tilanteeseen sopiva mikstuuri! Suosittelen kaikkia ehdottomasti kokeilemaan.

TREENIHISTORIAANI

Nyt olisi vuorossa tämän blogin ensimmäinen liikunta-aiheinen postaus. Ajattelin näin aluksi kertoa ihan omasta liikuntataustastani, joka luo mielestäni hyvän kuvan sekä siitä, että mihin liittyviä juttuja täällä tullaan näkemään ja siitä, että kuinka paljon ylipäätään tiedän mistään mitään vai tiedänkö ylipäätään mitään.
IMG_5819

Tanssi
Lapsena mulla ei oikeastaan ole ollut mitään liikuntaharrastusta. Tiedän, että olen käynyt taitoluistelussa (joka oli varmaan lähempänä luistelukoulua) ja joillain tanssitunneilla, kuten satubaletissa. Näissä käydessä olin kuitenkin niin pieni, etten oikeastaan muista niistä mitään.
Teininä innostuin tanssista. Kävin ainakin dancehall- ja salsatunneilla, mutta nekin olivat kurssimuotoisia, joten mitään pitkäaikaista harrastusta niistä ei mulle tullut. Jossain vaiheessa kokeilin nykytanssia, mutta se ei kyllä ollut ollenkaan mun juttu. Siellä piti olla ihan liian rauhallinen, ja kovalla lattialla kuperkeikkojen tekeminen ei hirveästi innostanut. Myös koulussa kävin yhden tanssikurssin, mutta sekin oli valitettavasti nykytanssipohjainen. Sen jälkeen oonkin sitten tanssinut lähinnä baarissa, hah.
Muutaman kerran olen teininä hankkinut kuukausi- tai kymppikortin johonkin kuntokeskukseen, ja käynyt lähinnä ryhmäliikuntatunneilla. Lempparini oli aina LesMillsin Body Pump, mutta tykkäsin myös tanssillisista tunneista ja stepistä. Kerran minulle tehtiin myös kokovartalon saliohjelma, johon kuului ainakin jalkaprässiä, pystypunnerrusta, hauiskääntöä ja vatsalihasliikkeitä. Siis juuri sellainen, missä tehtiin yksi liike jokaiselle lihasryhmälle.
IMG_6686

Puolimaraton
Isäni on juossut maratoneja niin pitkään kun muistan, ja 2013 vuoden vaihteessa olin hiukan innostunut lenkkeilemään. Isäni oli seurannut kehitystäni Sports Tracker -sovelluksella, ja haastoikin minut mukaansa Helsinki City Runiin, eli puolimaratonille. Treenailin koko kevään kolmesta neljään kertaa viikossa, mutta kauhean pitkiä lenkkejä en jostain syystä tehnyt. Normaalisti juoksin 6-8 km pituisia lenkkejä. Pisin matkani ennen juoksutapahtumaa oli n. 9,5 km, joka taisi mennä suunnilleen tuntiin. Vielä muutamaa päivää ennen D-daytä olin aika pahassa oksennustaudissa, mikä ehkä vaikutti osaltaan suoritukseen.
Olen hurjan ylpeä, että osallistuin kyseiseen tapahtumaan ja oikeasti juoksin koko matkan. 21,1 km taittui kahteen ja puoleen tuntiin. Tämä aika ei ole mikään huippu, mutta mulle se oli suuri ylepyden aihe. Ensimmäiset seitsemän kilometriä kärsin todella piinaavista vatsakivuista, joiden uskon johtuneen jännityksestä. Luulin oikeasti, että kohta rupeaa tavaraa tulemaan joka tuutista. Vaikka vatsakivut hidastivat matkantekoani toden teolla aluksi, niin ilman niitä en olisi varmasti jaksanut kiriä lopuksi, sillä muuten olisin varmaan käyttänyt kaikki voimani heti. Jälkiviisaana olen myös todennut, että olisi kannattanut juosta ainakin 15 km lenkkejä edes parisen kertaa harjoittelun aikana. Vaikka kunto ei loppunut missään vaiheessa kesken ja lopussa oli ihmeen paljon virtaa, jalat olivat tosi kovilla suorituksen jälkeen. Kroppani ei ollut tottunut saamaan niin paljon iskuja, joten käveleminen tuntui hankalalta vielä parikin päivää suorituksen jälkeen.
Rakastin tuolloin juoksemista todella paljon, mutta kuten sanottu, jalkani jotuivat puolikkaalla koville. Niinpä en voinut moneen viikkoon juosta ollenkaan, koska toinen polveni oireili. Hankin salikortin ja kävin salilla noin kuukauden. En osannut tehdä siellä mitään ja tunsin oloni typeräksi, niinpä se jäi. Kesällä kävin vielä muutaman kerran lenkkeilemässä, mutta omilleni muutettua sekin jäi. En pidä asuinaluettani erittäin kauniina, saatikka turvallisena alueena lenkkeillä, varsinkin koska olen aina tykännyt liikkua iltamyöhään.
IMG_7136

Kuntosali
Noin vuosi sitten päätin liittyä paikalliselle naisten salille. Motivaattorina toimi varmaankin nouseva fitnessbuumi ja body fitness kisoihin tähtäävä ystäväni Janina. Kävin treenaamassa ehkä kaksi tai kolme kertaa viikossa, niin että tein ainakin yhden treenin yläkropalle ja toisen alavartalolle. Mielestäni tämä oli todella sopiva tahti aloittaa, sillä usein jos tekee kaiken heti täydellä höökillä, niin myös motivaatio helposti lopahtaa. On siis tehtävä niinsanottu pehmeä lasku.
Kiinnostus kasvoi punttien heiluttamista kohtaan, ja aloin etsiä paljon tietoa salitreenaamisesta. Opin hurjasti uusia liikkeitä lukemalla treeniblogeja, katsomalla tekniikkavideoita ja ihan vaan googlaamalla. Nyt on siis salitreeniä vuosi takana, ja kyllä musta tuntuu, että tätä mä tulen jatkamaan. Kehitystä on tullut uskomattomasti. Olen vähintään tuplannut kaikki aloituspainoni ja kehonkoostumus on muuttunut huomattavasti. Olen edelleen saman kokoinen mitä ennenkin, mutta paljon kiinteämpi. Rasva on siis oikeastaan muuttunut lihakseksi, jolloin varsinkin reidet, takamus ja käsivarret ovat saaneet muotoja. Tätä en oikeastaan niinkään itse ole huomannut, mutta varsinkin kaverit, joita näen harvemmin, ovat saaneet silmäni tässäkin asiassa auki. Ja tietysti jos kehityskuvia katsoo, niin onhan se nyt myönnettävä. Feels so good. 🙂
IMG_8085
Nykyään salilla tulee käytyä nelisen kertaa viikossa, mutta välillä määrä jää kolmeen. Treenini menevät tällä hetkellä seuraavalla jaolla: jalkapäivä, olkapäät ja ojentajat, rinta ja vatsat sekä selkä ja hauis. Välillä olen miettinyt, että pitäisi pyytää jotan personal traineria katsomaan, että mulla on varmasti tekniikat hallussa. Mä siis luulen tekeväni aikalailla huolellisesti, kunnolla ja oikein, mutta en kuitenkaan voi mennä asiasta takuuseen. PT-tapaamiset on kuitenkin niin kalliita, että olen toistaiseksi tyytynyt omaan arvostelukykyyni. Jos nyt joku PT haluaa kuitenkin tehdä mulle tekniikkatarkastuksen edullisesti tai miksei ilmaiseksikin, niin saa ilmoittaa itsensä! 😀