St James’s Park, Trafalgar Square ja ajatuksia siitä, että kannattaako ikinä edes yrittää?

Trafalgar Square (2 of 5)
St James Park (7 of 7)
Trafalgar Square (5 of 5)
Trafalgar Square (4 of 5)
Trafalgar Square (3 of 5)
St James Park (4 of 7)
St James Park (2 of 7)

Näin sunnuntain kunniaksi lähdimme pienelle kävelyretkelle Lontoon keskustaan, St James’s Parkiin. Se sijaitsee Buckingham Palacen kupeessa. Puistossa on vesialue, ja sitämyötä myös paljon erilaisia lintuja. Erikoisin on varmasti pelikaanit, jotka ovat asustaneet St Jamesin puistossa jo yli 400 vuoden ajan – ne olivat aikanaan lahja venäjän suurlähettiläältä.

Lontoossa on tällä viikolla ollut jo aivan upeat kelit: eilen jopa 18 astetta! Aikamoinen helmikuu – ja se on varmasti ilmastonmuutoksen tekosia. Onhan tämä todella hälyyttävää, mutta nautin kyllä aurinkoisista keleistä ihan mielelläni.

Osa kuvista on Trafalgar Squarelta, joka sijaitsee aivan Charing Crossin aseman vieressä. Täällä järjestetään paljon eri tapahtumia, ja aukiolta löytyy useita patsaita, kaksi suihkulähdettä sekä National Gallery.

Yleisen Lontoohypetyksen lisäksi mulla olisi tänään muitakin ajatuksia jaettavana. Kyseessä on nimittäin Instagram. Aiemmin tällä viikolla olin isohkon porukan kanssa lounaalla, kun tämä somekanava tuli puheeksi. Yllätyksekseni sain kuulla (hyväntahtoista) naljailua siitä, kuinka aktiivinen olen Instagramissa. Ilmeisesti noin kerran viikossa kuvan postaaminen sekä tarina silloin tällöin oli monen mielestä erittäin aktiivista somettamista. Olin tästä todella yllättynyt, siellä itselläni on aktiivisesta somettamisesta aivan eri käsitys. Mielestäni henkilö on hyvin aktiivinen, jos postaa lähes joka päivä, sekä storystä löytyy useampi kuva tai video päivittäin.

Lisäksi on totta, että pyrin laittamaan Instagramiin vain hyviä kuvia (no ei, postaan vaan rumat kuvat ku muuten tulis liikaa tykkäyksiä, tietty). Osa pöytäkeskustelussa oli kuitenkin sitä mieltä, että jaan koko elämäntarinani, tai että profiilini on todella harkittu. Tästäkin olin hieman yllättynyt. Tietenkin feedini on jollain tapaa yhtenäinen, mutta ei mielestäni esimerkiksi niin, että jokaisessa kuvassa toistuisi tarkoituksella samat värit jne. Mielestäni en myöskään jaa liikaa elämästäni somessa – en juuri koskaan postaa mitään esimerkiksi parisuhteestani tai työstäni. Näen nämä asiat sellaisina, jotka on parasta pitää suurimmaksi osaksi omana tietona. Sen sijaan se, jos olen käynyt tietyssä ravintolassa tai museossa, on mielestäni sisältöä, joka saattaa jopa inspiroida muita, eikä sen jakamisesta taatusti ole haittaa kenellekään.

Tämän myötä aloin lähes epäillä sitä, kannattaako minun postata instagramiin enää mitään, jos se ehkä enemmän ärsyttää seuraajiani? Sitten tulin kuitenkin järkiini – kenenkään ei ole pakko seurata muita, ja itse nautin satunnaisesta somettamisesta ja bloggaamisesta. Nämä ovat minulle harrastuksia ja samalla tapa kerätä muistoja talteen. On myös hyvä muistaa, että joskus ihmisten on helpompi naljailla kuin kehua.

Herättääkö tämä jotain ajatuksia? Oletteko te saaneet koskaan kommenttia omasta somekäyttäytymisestänne?

ps. Minut löytää Instagramista nimimerkillä Liljalumilla, jos nyt alkoi kiinnostaa vaikka se, onko profiilini liian siloiteltu.

2 ajatusta aiheesta “St James’s Park, Trafalgar Square ja ajatuksia siitä, että kannattaako ikinä edes yrittää?”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *